Triathlonko terveysliikuntaa?

Se, että intohimoisesti rakastaa omaa lajiaan, ei tee oikeutetuksi aliarvioida muita urheilulajeja saati kehua omaa lajiaan poskettomasti muita paremmaksi. Kaiken kaikkiaan liikunta on hyväksi, mutta kyllä tietyntyyppinen liikunta voi olla myös haitaksi, ainakin tuki-ja liikuntaelimistön terveydelle pitkällä aikavälillä. Kun mahdolliset uhkatekijät otetaan huomioon, niin säästytään rasitusvammoilta ja voimme nauttia lajistamme pidempään.

Triathlon on monipuolinen laji. Vai onko sittenkään? Kyllä se ainakin vaikuttaa siltä. Koostuuhan se kolmesta eri lajista. On triathlonissa kuitenkin myös tekijöitä, jotka tekevät siitä yksipuolista ja siten pitkällä aikavälillä terveydelle haitallista, mikäli näitä terveyden uhkatekijöitä ei oteta huomioon.

Lyhyt ja kevyt lajianalyysi triathlonista:

Kehittää: kestävyyskuntoa, lihaskestävyyttä, henkisiä ”pystyvyyden tunteen” ominaisuuksia

Vaatii: kestävyyttä, lihaskestävyyttä, voimaa, liikkuvuutta (uinti), psyykettä

Muut erityispiirteet: pyöräily, uinti sekä jossakin määrin myös juoksu ovat lajeja, jotka eivät kehitä riittävästi asentoa tukevia lihaksia (painovoimaa vastustavia lihaksia), mutta etenkin juoksu vaatii tukilihaksilta voimaa ja hallintaa. Tukilihasten tärkeä rooli triathlonissa on mahdollistaa nivelten kova kuormitus. Esimerkiksi pyöräilyssä, kun ajetaan pinnalliset lihakset väsyksiin ja siirrytään juoksu-osuudelle, niin lonkkaa, polvea ja nilkkaa tukevat lihakset ovat erittäin kovilla. Tukilihasten vajaatoiminta johtaa pitkällä aikavälillä pinnallisten lihasten ylikuormittumiseen sekä niveltä tukevien rakenteiden ongelmiin. Tukilihasten surkastuminen ei ole haasteista suurin, vaan nimenomaan se, että asentoa tukevien lihasten motorinen kontrolli hermottaa, hallita ja ohjata liikettä heikkenee.

Järkevä, suunnitelmallinen tapa tehdä oheisharjoitteet vievät sekä lajinomaista suorituskykyä, että terveys -ja toimintakykyä eteenpäin.

Summa summarum:

Se, mitä laji ei kehitä, tulisikin kehittää oheisharjoittelulla!

Oheisharjoittelu on nimensä mukaan oheisharjoittelua ja sen rooli on pidettävä selvänä. Liian usein kuitenkin käy niin, että pelkkä lajiharjoittelu johtaa pitkällä aikavälillä harjoittelun yksipuolistumiseen ja sen seurauksena vammautumisriskin kasvamiseen ja motivaation lopahtamiseen.

Omista oheisharjoitteista kerron tulevissa postauksissa enemmän.

Treeniterveisin,

Lasse