Ironman Kalmar 2015

Ironman Kalmar 2015

keskiviikko 26. syyskuuta 2012

Hormonit vie triathleettia

Lost in Kajaani –seikkailukisan päättymisestä on nyt aikaa 4 vuorokautta. Ennalta ajattelin, että kisasta palautumiseen menee noin 3 päivää. Lihaksiston kanssa ei oikeastaan olekaan ollut ongelmia, lukuun ottamatta pientä väsymyksen tunnetta jaloissa. Alkuviikon lihaskuntoharjoituksessa jalkaliikkeet tuli tehtyä enemmän huoltavasti ja keskivartalon sekä ylävartalon liikkeet hieman tiukemmin.

Lihaksiston osalta palautuminen onkin sujunut suunnitellusti. Toista onkin sitten yleisen aineenvaihdunnan kanssa. Laskin, että join 19 tunnin seikkailun aikana noin 3,5 litraa nestettä sekä yötauon aikana ehkä noin 1,5 litraa. Se ei ole paljon, mutta nestevajetta en kokenut koko kisan aikana, en myöskään janon tunnetta. Lisäksi rakkoa sai tyhjennellä useaan otteeseen kisapäivän aikana. Yleisestihän suositellaan, että matalatehoisessa liikunnassa nestettä on hyvä nauttia painosta riippuen noin 4-8 dl tunnissa ja kovatehoisessa liikunnassa hieman enemmän, noin 7 dl – 1,2 litraa.

Mielenkiintoiseksi juomastrategiani tekee seikkailua seuraavat päivät. Jo heti sunnuntaista saakka olen saanut juosta vähän väliä tyhjentelemässä rakkoa. Janon tunnetta ei ole normaalia enempää ollut. Virtsan värikin on normaalin nestetasapainon kaltainen. Suun kuivumista ei myöskään ole ollut havaittavissa, joten päällisin puolin nestevajetta ei liene.

No, mites ne otsikon hormonit taas liittyikään asiaan?

Näläntunne on ollut seikkailukisaa seuraavina päivinä valtava. Tuntuu että voisi syödä koko ajan. Niin sanotun normipäivän energiamäärä on sujahtanut ruokatorvea alas jopa tuplana ja silti on nälkä. Vatsan turvotusta ei kuitenkaan ole ollut ja aineenvaihdunta on toiminut, sanotaanko vilkkaasti :)

Perjantain ja sunnuntain ”välinen” yö oli lyhyt, sillä kisapäivien välissä tuli nukuttua noin 4 tuntia. Sekin huonosti. Lisäksi kisan aikana taisi kulua se 14 000 kilokaloria energiaa, joka hyvin todennäköisesti johtaa energiavajeeseen ja vatsalaukun pienimuotoiseen ”kutistumiseen”.

Vähäiset unet vaikuttavat elimistön hormonaaliseen toimintaan. Kun normaalitilanteessa leptiini –niminen hormoni pitää kylläisyyden tunnetta yllä, niin huonojen yöunien (sekä tyhjän vatsalaukun) seurauksena vastakkaisen hormonin, eli greliinin pitoisuudet nousevat. Tällöin tuntuu, että nälän tunne on loputon. Näin käy usein myös laihduttajalle, joka tiputtaa energiamäärän alhaiseksi, vähentäen myös rankasti kuituja (jotka sitovat nestettä) ja nukkuu vielä huonosti. Greliinihormoni pitoisuuden lisääntyessä myös rasvahappojen käyttö energianlähteenä vähenee ja tätä kautta rasvakudoksen määrä voi helposti lisääntyä.

Greliinin liikaeritys voi saada kovaluontoisemmankin miehen mehukkaan hampurilaisen äärelle.

Jatkuva nälän tunne tässä tapauksessa on merkki seikkailukisan rankasta energiavajeesta. Univajeesta johtuva hormonaalinen kuormittuminen tosin voi vielä vaikuttaa nälän tunnetta lisäävästi. Aion kuitenkin syödä tulevinakin päivinä nälän tuntee mukaan ja viikonloppuna viimeistään palata normaali annoskokoihin ja ateriarytmiin. Elimistö kun tottuu helposti ylimääräiseen mässäilyyn. Nälkä kasvaa syödessä.

Nyt nukkumaan, ettei greliinihirviö pääse valloilleen :) Rasvasoluthan lisäävät leptiinin määrää juuri unen aikana.

Öitä ja tsemppiä!

T: Lasse

sunnuntai 23. syyskuuta 2012

Lost in Kajaani -kisaraportti.

21.-22.9.2012 Seikkailtiin Lost in Kajaani Adventure –seikkailu-urheilutapahtuma. Tapahtuma sijoittui kajaanin ja vuokatin väliselle alueelle, kisakeskuksen sijaitessa kajaanissa ja yöpymispaikan vuokatin vaaralla. Omaa ja muiden kuntoa starttasi haastamaan noin 80 joukkuetta, joista osa osallistui 2 hengen, noin 10 tunnin sarjaan ja loput kolmen hengen ja noin 14 tunnin sarjaan.

Team Lanza osallistui kilpailun kolmihenkiseen sarjaan, joukkueen kapteenina allekirjoittanut. Sekajoukkueemme muodosti allekirjoittaneen lisäksi Anu Junnila sekä Jani Oikarinen. Janille seikkailutapahtuma oli ensimmäinen ja Anulle toinen.

Team Lanza: Anu, Jani ja mä

Lost or last? Start!

Starttikomento kajahti perjantaina klo 14.00 kajaanissa rantapuiston edustalla. Komea rivistö osallistujia seisoi sotilaallisessa ryhdissä odottamassa kisan ensimmäisen osuuden alkua. Kisa käynnistyi linnanraunoiden alueella suunnistusprologilla, josta kisa jatkui pyöräsuunnistuksella tehtävärastien siivittämänä ja määränpäänä vuokatinvaaran telttamajoitus.

Suunnistusprologin jälkeen matka jatkui pyörillä kohti hyppyrimäen tornin huippua, jossa rastipisteellä sai ohjeet suunnistaa ammattikorkeakoulun kiipeilysaliin. Tehtäväanto oli selvä. Nouse kiipeilyseinää ylös, kosketa kattoa. Jos epäonnistut, joukkueen jäsen juoksee 2 kertaa rakennuksen ympäri. Onnistuimme, joten pääsimme jatkamaan pian matkaa.

Seuraava rasti olikin kylmä ja kostea. Koko joukkue häpeilemättä vaatteita pois ja hyiseen järveen. Hätä ei lue etikettiä ja niinpä järvestä rantautuikin hampaat kalisten riuskoja seikkailijoita vaihtamaan vaatteita. Osa vaihtoi kaikki vaatteet ja osa lisäsi kuivaa vaatetta märkien uikkareiden päälle. Joka tapauksessa, kuivaa ja lämmintä vaatetta päälle ja matka jatkui pyöräillen kohti vuokattia.

Matkan varrella oli ns. kylmärasteja, joissa käytiin leimaamassa emit –kortit ja jatkettiin matkaa. Kisajärjestäjät sekä yleisö saattoivat seurata kilpailijoiden edesottamuksia gps –tulosseurannasta livenä.

Kartta ja maasto eivät ole sama asia.

Seuraavalla käytännön tehtävärastilla pyörä vaihtui lenkkareihin (suunnistuskengät kun menivät rinkan mukana majoituspaikalle) ja tehtävänantona oli käydä leimaamassa metsässä olevat rastit. Vuonna 1990 tehty kartta ja tavanomaista karttaa erikoisemmat rastimääritteiden värit saivat Team Lanzan pyörimään metsässä ja putoamaan kartalta. Koulun lähellä sijaitseva rasti oli tehty koulurasteja varten, ei seikkailukisaa varten, joten leimasimme väärän rastin. 30 minuutin penalty ja matka jatkui. Muutoin suunnistus meni aivan ok.

Karting autojen pörinää ja kylmä-lämpö ”hoitoa”

Ilta alkoi jo hämärtymään kun saavuimme seuraavalle käytännön rastille. Yhden joukkueen jäsenen tehtävänä oli ajaa maastokartingia ja kaksi muuta jäsentä ”pääsivät” omilla pyörillään motocross radalle polkemaan rataa ympäri. Helppo, mutta hikinen tehtävä. Ja taas matka jatkui. Ongelmia oli tässä vaiheessa jo luvassa.

Ilta alkoi hämärtymään ja oli aika sytyttää valot pyöriin. Sade kasteli kilpailijat toistamiseen. Olimme jo kuitenkin lähellä Vuokatin vaaroja. Jos sade sai seikkailijat kylmäksi, niin vuokatin vaaran päälle polkeminen sai kyllä kropan kiehumaan. 7 % nousua noin 2 kilometriä ja rastin leimaus. Paidan selkä märkänä ja kuumana. Sitä tunnetta ei kuitenkaan kovin kauan kestänyt, kun suuntana oli alamäki ja kylmä tuuli. Taas oltiin jäässä! Mieltä lämmitti kaunis näky vaaran alla olevalla järvellä. Vaaran alla lämpö palautui myös kroppaan kun pyöräilimme Vuokatin urheiluopistolla olevalle viimeiselle tehtävärastille. Tehtävänantona oli hakea karttaan merkityt rastit. Niistä ensimmäinen meidän joukkueelle hiihtoputken tuntumassa.

Rastin leimaus ja lisäohjeena puikkelehtia hiihtoputkeen. Ovessa luki lämmintä kaakaota sekä kebab aterioita. Valitettavasti ei koskettanut kilpailijoita. Me sen sijaan saatiin armeijan saappaat sekä metsäsukset jalkaan ja tehtäväksi hakea hiihtoputken päässä (matka 1,25 km) olevalta rastilta leima. Lämmin ja kostea paidan selkämys oli nyt kylmä. Ja jäinen. Juomakin ehti repussa mennä kohvaan.

Kylmyyttä ja kankeutta ei kestänyt taaskaan kauaa kun seuraavana tehtävänä oli juosten tehtävä suunnistus. Yksi joukkueen jäsenistä sai hoitaa tehtävän, kahden huilatessa. Valitsin suunnistuksen.  Suunnistus oli hiekkarinteessä, missäpäs muualla. Taas tuli lämmin. Viimeinen rasti olikin sitten ns. kiven alla, sillä rasti oli ehditty jo hakea pois, ennen meidän saapumista sille. Soitto ratamestarille ja nokka kohti majoituspaikka.

Seikkailupäivän luksusta!

Majoituspaikka oli pitkän päivän piristys. Kun kilpailu starttasi klo 14 kajaanissa, olimme majoituspaikassa puoli yhdentoista aikaan. Klo 23 alkoi kapteenien kokous, joten teltta nopeasti pystyyn ja kokoukseen. Anu ja Jani jäivät valmistamaan gourmee ateriaa trangialla, joten meikäläisellä oli helppo duuni.
Eväät naamariin ja nukkumaan päästiin 00.30. Herätys kello soi klo 5.15. Luvassa oli nopeasti nukuttu yö. Pinnallinen uni ja makuupussissa pyöriminen päättyi herätyskellon soidessa. Luvassa oli järjestäjiltä tilattu aamupala, joka oli sisätiloissa. Aamupala oli kruunu edelliselle päivälle ja alkaneelle aamulle: puuroa, hilloa, leipää kaikilla lisukkeilla, mehua ja KAHVIA! Aijai, kiireetön aamupala ja hyvää seuraa. Siitä oli hyvä lähteä rakentamaan tulevaa päivää.

Day 2.

Ongelmia oli luvassa heti aamusta. Janin pyörästä meni edellisenä päivänä jarrupalat, joten toinen päivä täytyi selviytyä ilman jarruja. Matkanteko vaikeutui huomattavasti. Käytännössä maastopätkät ja alamäet täytyi kävellä pyörää taluttaen. Armeijan, vaihteettomilla pyörillä varustellut joukkueet viuhuivat ohi aina alamäki ja maasto-osuuksillakin. Tasamaalla vedimme taas muista ohi. Se olikin toisen päivän pelin henki. Tehtävärasteilla, jossa oli mm. jousiampumajuoksua ja suohiihtoa (edelleen armeijan metsäsuksilla) säilytimme sijoituksemme. Toiseksi viimeinen prologi oli maastopyöräsuunnistus, jossa taas joukkueita ropisi ohi. Maasto-osuudet kulutimme kengänpohjia. Janin kengän pohjissa sen sijaan ei ollut enää paljon kulutettavaa, sillä ”jalkapohjajarrutukset” asfaltilla olivat syöneet kengänpohjat.

Janin jarrupalat (se, mitä niistä on jäljellä)

Selviydyimme pyöräilyn maaliin josta oli noin 2 km juoksumatka melontapaikalle. Yksi joukkueen jäsenistä juosten rasteja hakemaan ja kaksi melomaan rasteille.
Anu halusi lähteä juoksemaan, joten minä ja Jani lähdettiin melomaan. Heti sen jälkeen kun saatiin tyhjennettyä kanootti. Kaadoimme nimittäin kanootin siinä vaiheessa kun Jani hyppäsi kanoottiin ja olimme lähdössä rannasta. Jani otti kostean alun melonta-osuudelle. Anun juoksu-osuus sisälsi myös rastin, jossa uiden haettiin tietty numerokoodi joessa olevasta poijusta. Hyinen vesi, lähes yhtä hyinen mieli J

Melonta osuus saatiin loppuun Anun odotellessa jo rannalla. Kylmän kankea jalat melontaosuuden jälkeen liikkeelle ja kohti maalia. Vettä taivaalta niskaan, mutta mieli lämmin sillä pian oli luvassa lämmintä vettä niskaan suihkussa.

Finish!

Maalin saavuimme toisen päivän ajalla 10 tuntia 47 minuuttia. Maalintulossa oleva lämmin lihakeitto sai jäädä odottamaan seuraavia syöjiä, sillä otimme loppuspurtin kohti huoltopaikkana toimivaa Kajaanihallia. Rauhalliset suihkut, loppukaneetit ja ABC:lle tankkaamaan kebab pizzat!

Lopputulokset tulevat lähipäivinä, mutta podium –sijoituksia on turha odotella. Seuraavaa kertaa ajatellen jäikin pitkä lista kehitettäviä asioita. Kaiken kaikkiaan kokemus oli kuitenkin loistava ja kisa oli kaikin puolin loistavasti järjestetty. Kiitos siitä järjestäjille.

Univelat ja noin 19 tunnin seikkailu on selvästi vieneet mehut joukkueesta. Luvassa on pyykinpesun lisäksi energian tankkausta sekä unta. Tulevat päivät liikutaankin maltillisesti kroppaa huoltaen.

Kiitos joukkueelle, järjestäjille sekä onnea sinulle, joka olet jaksanut lukea raportin läpi!

Seikkailumielin,

Team Lanza (Lasse, Jani, Anu)

Valmistautuminen, seikkailu ja ylikuormitus

Tätä treeniviikkoa kuvasti hyvin termit, valmistautuminen, seikkailu ja ylikuormitus. Alkuviikko menikin kevyen harjoittelun merkeissä, sillä perjantaina ja lauantaina osallistuimme Lost in Kajaani –seikkailu-urheilu tapahtumaan. Kahdesta vaihtoehdosta valitsimme kolmihenkisen ja siten pidempään reitistöön perustuvan sarjan. Kisaraportti tapahtumasta löytyy blogista viikon treenipäivitysten jälkeen.

Viikon treenit:

Ma: Juoksu 1h 05 minuuttia maastossa uusia maastojuoksukenkiä sisäänajellen. Kura lensi, mutta kengät toimi hyvin.
Tiistai: LEPO
Keskiviikko: Uinti 1,5 km: 30 minuuttia
Torstai: LEPO (varusteiden pakkailua ja testailua)
Perjantai: Lost in Kajaani seikkailu-urheilukisa. Perjantain kisa koostui seuraavista osuuksista:
  1. Suunnistus (juosten)
  2. Pyöräilysuunnistusta
  3. Nousu hyppyrimäen tornin huipulle
  4. Avovesiuinti
  5. Pyöräilysuunnistusta
  6. Suunnistusta juosten
  7. Hiihtoa hiihtoputkessa metsäsuksilla
  8. Suunnistusta juosten hiekkarinteessä
Pyöräilysuunnistusta tuli lähes kaikkien lajien välissä, joten sitä ajallisesti oli paljon.

Perjantain osuuden kesto n. 8 tuntia 21 minuuttia

Lauantai: Lost in Kajaani jatkuu

  1. Pyöräilysuunnistus Vuokatin vaaran maastossa ja sen jälkeen kohti Kajaania
  2. Jousipyssy ampumajuoksua (juoksu 2 km, ammunta (+ sakkokierrokset), juoksu 2 km)
  3. Suohiihto metsäsuksilla
  4. Melontaa
  5. Juoksua
Pyöräilysuunnistusta tuli lauantaina kaikkien lajien välissä, joten sitä ajallisesti oli paljon.

Lauantain osuuden kesto 10 tuntia 47 minuuttia

Sunnuntai: LEPO
 
Viikon kokonaissaldo:
Kokonaismäärä: 20 tuntia 41 minuuttia
Tehot: Peruskestävyys 80 %, vauhtikestävyys 20 %
Energiankulutus: 15 000 kilokaloria

Seikkailutreenit saivat aikaan toivotun ylikuormituksen ja toivon mukaan nostaa taas sekä henkisiä että fyysisiä ominaisuuksia pykälän verran eteenpäin kohti Lanzaroten vaatimuksia. Sunnuntain tuntemuksia kuvasti univelka sekä lihaksiston tukkoisuus, joten tiedetään että kahden päivän rypistyi on vaatinut veronsa.

Ensi viikolla sitten harjoitellaan kevyemmin ja palautellaan tiukan seikkailu-urheilutapahtuman jälkeen. Kokonaiskuormituksen palaute antoi ohjeeksi jatkaa treenejä taas parin päivän huilin jälkeen. Kevyttä liikuntaa kuitenkin luvassa jo huomenissa.

Treeniterveisin,

Lasse

sunnuntai 9. syyskuuta 2012

Kuinka paljon triathlonisti voi istua?

No, olipa taas otsikko! Aletaanko nyt kestävyysurheilun gladiaattorien löhöilyäkin vahtimaan?

Viime aikoina on paljon puhuttu passiivisuuden haittavaikutuksista. Passiivisuuteen on yhdistetty runsas istuminen. Juuri istumiseen käytetty aika on viimeisen kolmenkymmenen vuoden ajan lisääntynyt tietokoneiden, tv:n ja pelikonsoleiden yleistymisen myötä. Istumisesta on saatu viime aikoina tutkimustietoa, jota voidaan hyödyntää kansalaisten terveystottumusten parantamiseksi. Tutkimustulokset ovat jäätäviä!

Pelottava totuus istumisesta!

  • Istumme keskimäärin 70% hereilläoloajasta
  • Yli 3 tuntia TV:tä päivässä katselevilla on 64% korkeampi riski kuolla sydäntauteihin
    • Bussikuskit kuolevatkin 2x todennäköisemmin ennenaikaisesti sydän- ja verisuonitauteihin verrattuna konduktööreihin
  • 3 tuntia päivässä TV:tä katsovista liikuntaa harrastavat ovat yhtä lihavia kuin liikuntaa harrastamattomat
  • Jokainen extra tunti TV:n katselua päivässä = 11% korkeampi ennenaikaisen kuoleman riski
  • Päivittäisen askelmäärän vähentäminen 10 500:sta 1350:een kahden viikon ajaksi:
    • Glukoosinotto lihaksiin väheni 17%
    • VO2max ja jalkojen rasvaton massa laskivat. (Krogh-Madsen et al. 2010.)
  • Yhden päivän istumisen akuutti vaikutus insuliinin toimintaan:
    • Koko kehon insuliiniteho oli 39% alhaisempi (P<.001) vain yhden istumispäivän jälkeen verrattuna vähän istumista sisältävään päivään (Stephens et al. 2010.)
  • Viiden päivän vuodelepo:
    • Merkitsevä insuliiniresistenssin, valtimoseinämän toimintahäiriöiden, systolisen verenpaineen ja kolesteroli- ja triglyseriditasojen lisääntyminen (Hamburg et al. 2007.) 
Istuminen käy terveyden päälle myös triathlonisteilla. Varsinkin istumätyötä tekevillä kuntoilijoilla.

Onko pyöräilykin vaarallista?

Triathlonistin laji velvoittaa istumista. Kyse on kuitenkin aktiivisesta istumisesta, joten verenkierto –ja aineenvaihdunta pysyy yllä pyöräillessäkin jalkojen ja keskivartalon lihasten työskennellessä. Voiko kuitenkin aktiivisellakin istumisella olla haittavaikutuksia?

Voi!

Verenkierto –ja aineenvaihdunta on yksi terveysparametri. Istumisen vaikutuksista esimerkiksi tuki –ja liikuntaelimistön rakenteisiin on jonkin verran tutkimustietoa. Tutkimustieto on tosin ristiriitaista. Seuraavassa kuitenkin pari huomionarvoista faktaa tiskiin:

  • Kun (ala)selkä on pyöristyneenä, ovat selän syvät tukilihakset (m.multifidukset) venyneessä asennossa, jolloin niiden voimantuotto ja kyky hallita rangan liikettä on heikentynyt. Jo 20 minuutin yhtäjaksoinen istuminen selkä pyöreänä johtaa kyseisten tukilihasten heikentyneeseen toimintaan jopa 7 seuraavan tunnin ajaksi. 
  • Lihaksen pyrkivät totuttuun lihaspituuteen. Näin ollen runsas istuminen johtaa mm. reiden etuosan sekä lonkan koukistajien kireyteen. Näillä lihaksilla on yhteys myös selkärangan asentoon.
Alaselän pyöristyminen, lantion seudun lihasten kiristyminen sekä kaularangan yliojennus (taaksetaivutus) aiheuttavat triathlonistin lihashuollolle haasteita.

Arvoisa triathleetti sekä jokainen terveydestään kiinnostunut nousukuntolainen. Noudata passiivisen istumisen suhteen seuraavia ohjeita:

  • Nouse tuolista vähintään 20 minuutin välein. Ota hyötyliikunta askelia.
  • Ajaessasi autolla (tai istuessasi sen kyydissä), viranomaisten suositus on pysähtyä jaloittelemaan noin 100 kilometrin välein. Käytännössä tunnin – puolentoista välein.

Tämän tekstin kirjoittamiseen menikin 20 minuuttia, joten nyt on aika nousta ylös jaloittelemaan.

Triathlonistin ja terveyden asialla,

Lasse

Treenisuunnitelman päivityksiä ja viikkoyhteenvetoja


Viikko 35 yhteenveto

Viikolla 35 oli tarkoitus harjoitella edellisen viikon tavoin keski-raskaalla volyymilla, eli noin 13 tuntia. Jo alkuviikosta pienimuotoinen flunssa teki tuloaan ja kaiken lisäksi edessä oli neljän päivän työreissu Tampereelle. Koska koulutustyö on puhetyötä, niin pieni pelkohan se on puserossa, josko flunssa vie äänen mennessään. Niinpä päätin keventää viikko-ohjelmaa, jotta ääneni kestää koulutusreissun ja toisaalta varon pahentamasta flunssaa ja siten vesittämästä hyvin alkaneen treenisyksyn.

Oikeastaan kevyen viikon vetäminen tähän saumaan on järkevä veto tulevia viikkoja ajatellen, sillä kolmen viikon päästä on tulossa Kajaanin seikkailu-urheilukisa, jossa 10 tunnin sarjaan osallistuminen tarkoittaa automaattisesti kyseiselle viikolle paljon treenitunteja. Niinpä voin ensi viikolla olla vielä varovainen flunssan kanssa ja seuraavalla viikolla harjoitella hyvin ennen seuraavan viikon kovaa harjoitusviikkoa ja seikkailu-urheilukisaa.

Viikon 35 treeniyhteenvetoa:

Harjoitusmäärä: 6 tuntia 21 minuuttia
Harjoituskerrat: 5

Muita viikon askelmerkkejä:
-       Juoksu tuntui todella pitkästä aikaa rennolta sekä 1 ½ tunnin PK –lenkillä, että myös hieman vauhdikkaammalla 30 minuutin vauhtikestävyyslenkillä.

 --------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Viikon 36 treeniyhteenveto

Harjoitustunnit: 12 h 40 min
Harjoituskerrat: 6
Tehojakauma:
Kevyt: 78 %
Keski-raskas: 20 %
Raskas: 2 %

Harjoitukset:

Maanantai: LEPO
Tiistai: Uinti 45 min, 2 km, josta 4 X 50 metriä vedot yhdellä kädellä
Keskiviikko:
Aamupäivä: Lihaskunto 1h 15 min,
Iltapäivä: maastopyöräily 1h 10 min
Torstai: Suunnistus (iltarastit) 1h 5 min, keskisyke 147 (=78% / max). Luonteelta reipas, ei kova. Matka: 8.3 km
Perjantai: LEPO
Lauantai: Suunnistus omana treeninä 1h 55 min. Keskisyke 125. Matka: 13 km.
Sunnuntai: Pyöräily 3h 50 min (PK). 100 km

Kommentit:

Sporttisin terveisin,

Lasse

maanantai 3. syyskuuta 2012

Triathlonko terveysliikuntaa?

Se, että intohimoisesti rakastaa omaa lajiaan, ei tee oikeutetuksi aliarvioida muita urheilulajeja saati kehua omaa lajiaan poskettomasti muita paremmaksi. Kaiken kaikkiaan liikunta on hyväksi, mutta kyllä tietyntyyppinen liikunta voi olla myös haitaksi, ainakin tuki-ja liikuntaelimistön terveydelle pitkällä aikavälillä. Kun mahdolliset uhkatekijät otetaan huomioon, niin säästytään rasitusvammoilta ja voimme nauttia lajistamme pidempään.

Triathlon on monipuolinen laji. Vai onko sittenkään? Kyllä se ainakin vaikuttaa siltä. Koostuuhan se kolmesta eri lajista. On triathlonissa kuitenkin myös tekijöitä, jotka tekevät siitä yksipuolista ja siten pitkällä aikavälillä terveydelle haitallista, mikäli näitä terveyden uhkatekijöitä ei oteta huomioon.

Lyhyt ja kevyt lajianalyysi triathlonista:

Kehittää: kestävyyskuntoa, lihaskestävyyttä, henkisiä ”pystyvyyden tunteen” ominaisuuksia
Vaatii: kestävyyttä, lihaskestävyyttä, voimaa, liikkuvuutta (uinti), psyykettä
Muut erityispiirteet: pyöräily, uinti sekä jossakin määrin myös juoksu ovat lajeja, jotka eivät kehitä riittävästi asentoa tukevia lihaksia (painovoimaa vastustavia lihaksia), mutta etenkin juoksu vaatii tukilihaksilta voimaa ja hallintaa. Tukilihasten tärkeä rooli triathlonissa on mahdollistaa nivelten kova kuormitus. Esimerkiksi pyöräilyssä, kun ajetaan pinnalliset lihakset väsyksiin ja siirrytään juoksu-osuudelle, niin lonkkaa, polvea ja nilkkaa tukevat lihakset ovat erittäin kovilla. Tukilihasten vajaatoiminta johtaa pitkällä aikavälillä pinnallisten lihasten ylikuormittumiseen sekä niveltä tukevien rakenteiden ongelmiin. Tukilihasten surkastuminen ei ole haasteista suurin, vaan nimenomaan se, että asentoa tukevien lihasten motorinen kontrolli hermottaa, hallita ja ohjata liikettä heikkenee.

Järkevä, suunnitelmallinen tapa tehdä oheisharjoitteet vievät sekä lajinomaista suorituskykyä, että terveys -ja toimintakykyä eteenpäin.

Summa summarum:

Se, mitä laji ei kehitä, tulisikin kehittää oheisharjoittelulla!
Oheisharjoittelu on nimensä mukaan oheisharjoittelua ja sen rooli on pidettävä selvänä. Liian usein kuitenkin käy niin, että pelkkä lajiharjoittelu johtaa pitkällä aikavälillä harjoittelun yksipuolistumiseen ja sen seurauksena vammautumisriskin kasvamiseen ja motivaation lopahtamiseen.

Omista oheisharjoitteista kerron tulevissa postauksissa enemmän.

Treeniterveisin,

Lasse