Viime aikoina on paljon
puhuttu passiivisuuden haittavaikutuksista. Passiivisuuteen on yhdistetty
runsas istuminen. Juuri istumiseen käytetty aika on viimeisen kolmenkymmenen
vuoden ajan lisääntynyt tietokoneiden, tv:n ja pelikonsoleiden yleistymisen
myötä. Istumisesta on saatu viime aikoina tutkimustietoa, jota voidaan
hyödyntää kansalaisten terveystottumusten parantamiseksi. Tutkimustulokset ovat
jäätäviä!
Pelottava totuus
istumisesta!
- Istumme keskimäärin 70% hereilläoloajasta
- Yli 3 tuntia TV:tä päivässä katselevilla on 64% korkeampi riski kuolla sydäntauteihin
- Bussikuskit kuolevatkin 2x todennäköisemmin ennenaikaisesti sydän- ja verisuonitauteihin verrattuna konduktööreihin
- 3 tuntia päivässä TV:tä katsovista liikuntaa harrastavat ovat yhtä lihavia kuin liikuntaa harrastamattomat
- Jokainen extra tunti TV:n katselua päivässä = 11% korkeampi ennenaikaisen kuoleman riski
- Päivittäisen askelmäärän vähentäminen 10 500:sta 1350:een kahden viikon ajaksi:
- Glukoosinotto lihaksiin väheni 17%
- VO2max ja jalkojen rasvaton massa laskivat. (Krogh-Madsen et al. 2010.)
- Yhden päivän istumisen akuutti vaikutus insuliinin toimintaan:
- Koko kehon insuliiniteho oli 39% alhaisempi (P<.001) vain yhden istumispäivän jälkeen verrattuna vähän istumista sisältävään päivään (Stephens et al. 2010.)
- Viiden päivän vuodelepo:
- Merkitsevä insuliiniresistenssin, valtimoseinämän toimintahäiriöiden, systolisen verenpaineen ja kolesteroli- ja triglyseriditasojen lisääntyminen (Hamburg et al. 2007.)
Istuminen käy terveyden päälle myös triathlonisteilla. Varsinkin istumätyötä tekevillä kuntoilijoilla. |
Onko pyöräilykin
vaarallista?
Triathlonistin laji
velvoittaa istumista. Kyse on kuitenkin aktiivisesta istumisesta, joten
verenkierto –ja aineenvaihdunta pysyy yllä pyöräillessäkin jalkojen ja
keskivartalon lihasten työskennellessä. Voiko kuitenkin aktiivisellakin
istumisella olla haittavaikutuksia?
Voi!
Verenkierto –ja
aineenvaihdunta on yksi terveysparametri. Istumisen vaikutuksista esimerkiksi
tuki –ja liikuntaelimistön rakenteisiin on jonkin verran tutkimustietoa.
Tutkimustieto on tosin ristiriitaista. Seuraavassa kuitenkin pari
huomionarvoista faktaa tiskiin:
- Kun (ala)selkä on pyöristyneenä, ovat selän syvät tukilihakset (m.multifidukset) venyneessä asennossa, jolloin niiden voimantuotto ja kyky hallita rangan liikettä on heikentynyt. Jo 20 minuutin yhtäjaksoinen istuminen selkä pyöreänä johtaa kyseisten tukilihasten heikentyneeseen toimintaan jopa 7 seuraavan tunnin ajaksi.
- Lihaksen pyrkivät totuttuun lihaspituuteen. Näin ollen runsas istuminen johtaa mm. reiden etuosan sekä lonkan koukistajien kireyteen. Näillä lihaksilla on yhteys myös selkärangan asentoon.
Alaselän pyöristyminen, lantion seudun lihasten kiristyminen sekä kaularangan yliojennus (taaksetaivutus) aiheuttavat triathlonistin lihashuollolle haasteita. |
Arvoisa triathleetti sekä
jokainen terveydestään kiinnostunut nousukuntolainen. Noudata passiivisen istumisen
suhteen seuraavia ohjeita:
- Nouse tuolista vähintään 20 minuutin välein. Ota hyötyliikunta askelia.
- Ajaessasi autolla (tai istuessasi sen kyydissä), viranomaisten suositus on pysähtyä jaloittelemaan noin 100 kilometrin välein. Käytännössä tunnin – puolentoista välein.
Tämän tekstin
kirjoittamiseen menikin 20 minuuttia, joten nyt on aika nousta ylös
jaloittelemaan.
Triathlonistin ja terveyden
asialla,
Lasse
Innolla ja kauhulla luin tulevana triathlonistina, ammattiautolijana sekä kohta valmistuvana fyssarina näitä totuuksia. Itsellä tietokoneella istuessa tuoli vaihtunut jumppapalloon, mutta itseäkin lähinnä ruvennut mietityttämään pitkien pyörälenkkien vaikutukset kroppaan. Lisäksi pohdin tuossa taannoin pyöräilyn vaikutusta alaraajojen verenkiertoon ja nestekiertoon. Onko tietoa aiheesta?
VastaaPoistaMoi Tweety! Onhan noi tulokset herättäviä, mutta kertovat varmasti karulla kielellä siitä, mihin ollaan menossa. Aktiiviset istumapisteet ovat tulevaisuuden perusrakenteita, mikäli tietotyöläiset halutaan pitää hengissä ja terveenä entistä pidempään.
VastaaPoistaPyöräilyn osalta alaraajojen neste -ja verenkiertoon ei tietääkseni tutkimustuloksia ole, mutta esimerkiksi pikaluistelussa on huomattu, että mitä alhaisemmalla painopisteellä luistellaan, sitä staattisemmaksi työ muuttuu ja sitä alhaisempi myös verenvirtausvirtaus on. Tämä johtaa nopeampaan happamuuden nousuun. Triathlonissahan "ongelma" on vielä suurempi kuin esimerkiksi maantieajossa, koska tempo-asento lisää lonkkakulmaa ja puristavaa työtä reisille. Lisäksi lantion lihasten voimantuottoa pelataan pois ja siten alaselän kuormitus kasvaa.
Itse suosittelen, että triathlonisti tekisi mieluummin pitkät harjoitukset yhdistelminä (pyöräily- juoksu - pyöräily - juoksu) kuin yhtenä pitkänä fillari lenkkinä. Toki, pitkä fillari lenkit ovat myös aika ajoin välttämättömyys, varsinkin täydelle matkalle treenatessa.
Mikäli löydän tutkimustietoa alaraajojen neste -ja verenkierrosta, niin ilman muuta päivitän tietoa blogiini.
Antoisia triathlon treenejä ja tsemppiä fysioterapia -opintoihin!
T:Lasse