Mihin palautumista
tarvitaan?
Kaikki fyysinen harjoittelu aiheuttaa elimistössä jonkin
tyyppisen vasteen (harjoitusvaikutuksen). Harjoituksen intensiteetistä
(tehosta), kestosta sekä lihastyön tyypistä riippuen elimistössämme tapahtuu
vaurioita, jotka tulisi harjoittelun jälkeisillä palautumistoimenpiteillä
korjata. Palautumistoimien tehtävä on
näin ollen korjata se, mikä harjoituksessa elimistössämme hajoaa.
Seuraavassa hieman esimerkkejä palautumisajoista eri rakenteille:
Energiavarastot:
Harjoittelumme kuluttaa energiavarastojamme. Harjoituksen
tehosta riippuu hyvin pitkälle se, mitä energiaravintoaineita kulutamme
harjoituksen aikana painoitetusti. On syytä muistaa, että käytämme AINA sekä
rasvoja, hiilihydraatteja, proteiineja, KP:ta (kreatiinifosfaattia) sekä ATP:ta
(adenosinitrifosfaattia). Harjoituksen teho (sekä osittain myös kesto)
vaikuttavat esimerkiksi siihen, käytämmekö ensisijaisesti rasvoja vai
hiilihydraatteja energianlähteenä.
Energiavarastot palautuvat huolellisten
ravitsemustoimenpiteiden seurauksena hyvin nopeasti. Esimerkiksi
kilpailunomaisen 10 km juoksun jälkeen, kun huolehdimme suorituksen jälkeisestä
tankkauksesta, palautuvat hiilihydraattivarastot muutamissa tunneissa
ennalleen. Energiavarastojen palautuminen ei siis ole ensisijainen huolenaihe
palautumistoimissa. Edellyttäen optimaalista ravintoa (nesteet mukaan lukien).
Vinkit energiavarastojen palautumiseen:
-
huolehdi
jo ennen harjoitusta, että energiavarastot ovat täydet
-
harjoituksen
aikana, juo noin 5 dl – 8 dl laimeaa urheilujuomaa tunnissa
-
harjoituksen
(raskaan / kuluttavan) jälkeen nauti sekä hiilihydraatti –että proteiinipitoista
energiaa puolen tunnin sisällä treenin lopettamisesta. Tästä noin tunnin päästä
kunnon lämmin ateria.
-
Huolehdi
perusnesteytyksestä. Juo vuorokaudessa noin
litraa nestettä (mielellään vettä) harjoitusten aikaisten juomien
lisäksi.
Hermosto:
Jokaisella harjoituksella on vaikutus myös hermostoomme.
Itse asiassa harjoituksia olisi mahdoton tehdä ilman hermostollista
aktiivisuutta. Aivot ja selkäydinhän liikuttavat lihaksiamme sekä muita
elinjärjestelmiä.
Hermoston osalta palautumisen seuraaminen onkin hieman
kinkkisempi, sillä hermoston kuormittumisesta ei aiheudu kehoomme
samantyyppistä arkuutta, kuin lihasten harjoittamisesta. Energiavarastojen
vähyydenkin tunnistaa helposti harjoittelusta, mutta se, kuinka hyvin hermosto on
palautunut, meillä ei ole luotettavaa subjektiivista, tuntemukseen perustuvaa
mittaristoa.
Hermoston
kuormittumisesta:
Lyhyet, alle 60 minuutin kevyet (teholtaan alle aerobisen
kynnyksen) harjoitukset ovat luonteeltaan hermoston toimintaa elvyttäviä
harjoitteita. Matalatehoinen aerobinen liikunta nimittäin palauttaa hermoston
välittäjäaineiden määrää, jolloin ”hermoviesti” kulkee taas nopeasti. Tätä
voisi verrata postinjakeluun: Hermoviesti on kuin postin kulkureitti. Kun postitoimipaikoissa
(välittäjäaineet) toiminta on tehokasta, niin postin kulkunopeus paranee.
Tietenkin riippuu vielä siitä, kuinka hyvin muu logistiikka toimii, mutta se
onkin toinen juttu J
Summa summarum: Lyhyet, kevyet harjoitteet siis palauttavat
hermoston toimintaa optimaaliseksi. Suosittelen näitä lyhyitä (30 – 45 min) ja
tuntemuksina kevyitä harjoitta palauttaviksi harjoituksiksi kovien harjoitusten
jälkeen joko samalla päivälle tai seuraavalle päivälle.
Kovat, intensiiviset kestävyys-tyyppiset harjoitteet, sekä
erityisesti voima –ja nopeus harjoitteet saavat hermoston helposti
ylikuormittumaan. Myös erittäin pitkät (esim. maraton) matalatehoiset
harjoitukset saavat aikaan hermoston ylikuormittumista. Ylikuormittuminen ei
sinällään ole huono asia vaan päinvastoin. Jotta hermoston toiminta pitkällä
aikavälillä kehittyisi, niin sitä on myös ylikuormitettava sekä fyysisestä,
että henkisestä näkökulmasta.
Kovien (alle tunnin kestävien) harjoitusten seurauksena
hermoston palautumisaika on noin 3 – 5 vuorokautta. Siis aika kauan, vai mitä?
Näin ollen kovia, hermostollisia harjoitteita ei ole järkevää tehdä kuin
keskimäärin 2 kertaa viikossa. Tämäkin määrä kokeneella harjoittelijalla.
Aloittelijalla palautumisaika on pidempi ja siten suosittelenkin alkuun vain
yhtä (1) hermostollista (ylikuormittavaa) harjoituskertaa. Erittäin pitkistä
suorituksista, kuten triathlonin täysmatkasta hermostolla voi mennä
palautumiseen useita viikkoja, jopa kuukausia.
Mistä tiedän, onko
hermosto palautunut?
Hermoston yliaktiivisuuden seurauksena esimerkiksi sydämen
sykevälivaihtelu tasaantuu, verenpaine on koholla, samoin leposyke. Tunnet
usein myös väsymystä sekä vireystason laskua ja voiman heikkenemistä.
Itse seuraan kovien harjoitusjaksojen aikana palautumistani
Firstbeat Hyvinvointianalyysin avulla hermostollista palautumista. Analyysin
perusteella saan selville, onko elimistöni (hermosto) palautumistilassa silloin kun sen pitää olla (esim. yön aikana)
ja kuinka hyvä voimavaratasapaino minulla on. Tällöin tiedän, kuinka kauan voin
harjoitella tuottavasti ajautumatta ylikuntoon.
Sosiaaliset, yms.
henkiset tekijät
Hermostomme kuormitus kasaantuu sekä fyysisistä, että
henkisistä tekijöistä. Näin ollen molemmilla on vaikutuksensa hermoston
kuormittumiseen sekä palautumiseen. Keskiraskas ( esim. vauhtikestävyysharjoitus)
voi olla hermostolle kovakin kuormitus, mikäli taustalla on psyykkistä
väsymistä. Tuttu tilanne monelle opiskelijalle ja tietotyön tekijälle: Kova
psyykkinen ponnistelu + fyysinen kuormitus = ns. ylikunto! Ylikunto on monelle
tuttu, kansanomainen termi kuvaamaan ylikuormitusta, mutta tieteellisesti se
antaa harhaanjohtavan kuvan todellisesta tilanteesta. Tieteellisesti ottaen ”ylikuntoa”
kuvaa paremmin termit ylirasitustila sekä ylikuormitustila. Näistä akuutimpi ja
”miedompi” versio on ylirasitustila kun ylikuormitustilalla tarkoitetaan
pitkään jatkunutta ylikuormitusta.
Vinkkejä / pääpointteja
hermoston huomioimiseen harjoittelussa:
-
Tee
viikossa yksi, korkeintaan kaksi hermostoa ylikuormittavaa harjoitusta
-
palautumisaika
hermostolle on noin 3 – 5 päivää. Välipäivinä voit kuormittaa aineenvaihduntaa
ja tehdä peruskestävyyttä kehittää sekä tekniikkaan painottuvaa harjoittelua
-
Jos
viikossa on paljon muuta stressaavaa, niin ole huolellinen hermostollisissa
harjoitteissa. Vaaranpaikkana on liian brutaali ylikuormitus.
-
Tee
hermosta kehittävät harjoitteet palauttavien päivien jälkeen
-
Uni
on äärimmäisen tärkeä hermostolle. Nuku noin 7 – 9 tuntia yössä ja pidä
unirytmi vakiona. Älä poikkea normaalista nukkumaanmenoajasta tuntia enempää.
Lihaksisto
Lihaksistoon kohdistuu harjoittelun seurauksena mekaanista
kuormitusta. Kuormituksen seurauksena lihaskudokseen syntyy mikrovaurioita,
joita elimistö korjaa palauttavan levon aikana. Etenkin eksentrinen /
jarruttava / peräänantava lihastyö, jossa lihas samanaikaisesti supistuu ja
venyy, aiheuttaa lihassoluvaurioita. Lihassoluvaurioiden seurauksena on
huomioita seuraavaa:
1.
lihasarkuus
Lihaksistoomme syntyy voimakkaan lihastyön
seurauksena arkuutta, joka on luonnollinen reaktio elimistöllemme kertoa siitä,
että tarvitsemme aikaa vaurioiden korjaantumiseen. Lihasarkuuden arvellaan
johtuvan mm. kudosvaurioista, kalsium –tasapainon muuttumisesta sekä
tulehdustilasta
2.
tulehdustila
Kudosvaurion syntyessä vamman tai
kuormituksen seurauksena esiintyy elimistössämme tulehdustila, joka kerää
paikalle tulehdusnestettä sekä valkosoluja siivoamaan vaurio-aluetta. Näiden
sekä nesteen kerääntymisen aiheuttaman lisäpaineen seurauksena vaurio-aluetta
aistitaan kipuna, sillä korjausmekanismit laukaisevat kipureseptorit.
3.
vaurioiden korjaantuminen
Lihasvaurioiden korjaantumisaika on hyvin
viitteellinen ja riippuukin harjoituksen intensiteetistä sekä luonteesta.
Nyrkkisääntönä on, että tehdessämme kuormittavan lihasharjoituksen tarvitsee
lihas toipumiseen noin 48 tuntia aikaa. Tämä on aivan hyvä nyrkkisääntö, mutta
esimerkiksi äärimmäisen kovissa lihaskuntoharjoituksessa syntyvien
lihasvaurioiden korjaaminen voi kestää jopa yli 10 vuorokautta.
Milloin sitten seuraava lihaskuntoharjoitus?
-
pidä nyrkkisääntönä 48 tunnin ohjetta (ei koske
kevyttä lihaskestävyysharjoittelua)
-
tee seuraava kova harjoitus, kun lihasarkuus on
poistunut.
Lihaskalvorakenteiden (lihaskalvot ovat kalvomaisia
rakenteita, jotka ympäröivät itse lihasosaa ja ovat yhteydessä lihaskudokseen)
osalta kannattaa huomioida, että kova voimaharjoitus kohdistuu väistämättä myös
lihaskalvoille ja lihaskalvojen palautumisaika on jopa 3 – 4 vuorokautta. Lihas
–ja lihaskalvot voivat siis palautua erilaiseen rytmiin.
Aineenvaihdunta
Aineenvaihduntamme pysyy vilkkaana harjoitusten seurauksena.
Aineenvaihduntaan ja siten palautumiseen voidaan vaikuttaa huolellisilla
alkulämmittelyillä sekä loppujäähdyttelyillä. Aineenvaihdunnan osalta suurin
pointti on ns. maitohapon eli laktaatin sekä muiden happamoittavien aineiden
poistuminen elimistöstä.
Aineenvaihduntamme palautuu emäs-happo tasapainon osalta
huomattavasti nopeammin kuin lihasten kudosvauriot tai lihaskalvot. Kovankin
harjoituksen seurauksena happamuus lihaksistossa on palautunut normaaliksi
seuraavana päivänä. On hyvä muistaa, että kevyt liike sekä laadukas ravinto ja
neste pitävät aineenvaihdunnan vilkkaana. Pahin vihollinen
aineenvaihdunnallemme on yleensä heikko ravinnon laatu sekä passiivisuus.
Vinkit / pääpointit
aineenvaihdunnan osalta
-
huolehdi alkulämmittelystä (väh. 10 minuuttia)
sekä loppujäähdyttelyistä (vähintään 10 minuuttia)
-
muista nestetasapaino sekä laadukas ravinto
-
vältä pitkiä istumisjaksoja, sillä ne ovat
suurimpia aineenvaihdunnan sudenkuoppia. Nouse vähintään 20 minuutin välein
jaloittelemaan (ei koske yöunta J
). Siitäkin huolimatta, että harjoittelet yli 10 tuntia viikossa.
Hormonaalinen
järjestelmä
Harjoittelu vaikuttaa myös hormonaaliseen järjestelmään.
Erittäin kovat, etenkin kovat voimaharjoitukset aiheuttavat kasvuhormonin sekä
testosteronin laskua, joka johtaa taantumiseen. Hormonaalinen toiminta palautuu
kuitenkin parissa päivässä ilman että kiinnitämme siihen suurempaa huomiota.
Parhaita keinoja huolehtia hormonitoiminnan palautumiseen on
pitää kiinni laadukkaasta ruokavaliosta (anabolinen, rakentava tila) sekä
kevyestä elvyttävästä liikkeestä.
Summasummarum…..
-
viikkoon yksi tai korkeintaan kaksi kovaa
hermostollista treeniä (maksimikestävyys, perusvoima, maksimivoima, pikavoima,
räjähtävävoima)
-
viikkoon pari kovaa lihaksille spesifisti
kohdistuvaa harjoitusta (lihasvoima, eksentrinen lihastyö)
-
huoltavia, peruskestävyysharjoitteita viikkoon
useita
-
nyrkkissääntönä voi sanoa, että kun 80 %
harjoittelusta on kevyttä ja 20 % raskasta, niin palautumisen ja levon suhde
pysyy aika hyvänä.
Näillä teeseillä jatketaan,
T :Lasse
Kiitos taas hyvästä kirjoituksestasi! Ja oikein hyviä treenejä!
VastaaPoistaKiitos Minttu!
VastaaPoistaParhaillaan palautumisvaihe saatu käyntiin tiukan kuntopiiri -harjoituksen jälkeen. Energiaa, kevyttä aerobista liikuntaa, saunomista ja kevyet venyttelyt päälle.
Tsemppiä viikkoon!
T: Lasse
Tosi hyvin oot koonnut asiat tähän!
VastaaPoistaKiitos Jupekki!
VastaaPoistaKokosin tuohon perusteita, joiden avulla pääsee jo aika pitkälle. Kuntoilija riittävän pitkälle. Toki palautumiseen liittyy paljon muitakin tekijöitä, joihin palaan myöhemmin.
Tsemppiä treeneihin ja palautumiseen,
T: Lasse
Eipä tässä voi kuin kompata, siinä on hyvät ohjeet tiukassa paketissa. Kiitos!
VastaaPoistaMoi. Hyödyllistä luettavaa!
VastaaPoistaKauankohan hermoston kestää palautua ja kehittyä terävistä nopeusvoimaharjoituksista? esim. 40-60m juoksuspurtteja + neopusvoimaa levytangolla ja pienillä painoilla useita settejä.
Moi. Kiitos palautteesta!
PoistaHermoston sarjapalautumisaika lyhyistä (alle 10 sek) ja maksimaalisista suorituksesta on noin 3 - 5 minuuttia. Käytännössä palautusaika on ollut liian lyhyt, jos ensimmäisen sarjan jälkeen et kykene jatkamaan toistoja vähintään yhtä suurella intensiteetillä, eli sarjat enemmän hapottavat kuin että kykenet saamaan hermotuksesta irti.
Harjoitusten osalta suosittelen keskimäärin 4 päivän palautumisaikaa kovien hermostollisten harjoitusten jälkeen. Eli yhteen viikkoon varsinkin kestävyyslajeissa saa mahtumaan hermostoa ylikuormittavia harjoitteita 1 - 2 kpl.
Tsemppiä treeneihin!
T: Lasse