Triathlon monen muun lajin tavoin on varuste-urheilua.
Varusteiden määrän ja laadun suhteen voi kukin harrastaja kuulua joko
hifistelijöihin tai vaatimattomiimpiin triathleetteihin. Varusteiden osalta on
kuitenkin joitakin sääntöjä liittyen varusteiden määrään (pakolliset varusteet
tai kielletyt varusteet) ja rakenteisiin.
Uinnin osalta tavallisimmat triathlonistin varusteet ovat
märkäpuku, uimalasit sekä uimalakki. Pakollisia varusteita edellä mainituista
on uimalakki (jotta uimari erottuisi vedestä paremmin) sekä mahdollisesti veden
ollessa alle +14 asteista, myös märkäpuku voi olla pakollinen varuste, ainakin
joissakin kilpailuissa.
Kun veden lämpötila harvoin ylittää + 23 astetta, on
märkäpuvun käyttö kielletty, sillä huonon hengittävyyden vuoksi lämpötila puvun
sisällä voi nousta vaarallisen korkeaksi kovatehoisessa ja pitkäkestoisessa
suorituksessa.
Märkäpuvun tehtävänä ja ominaisuutena on pitää uimari
lämpimänä sekä helpottaa uintia kelluttavalla ominaisuudella. Kelluttavasta ominaisuudesta on hyötyä mahdollisen lihaskrampin tai paniikin iskiessä tai vaikkapa silloin kun uimalaseja joutuu korjamaan päässä niiden hörpättyä vettä.
Märkäpuku on nimenomaan avovesiuintiin (ei sukellukseen) suunniteltu ja pukuja löytyykin eri tasoisia. Nyrkkisääntö on, että mitä kalliimpi puku, sitä paremmin se kelluttaa ja ennen kaikkea sitä joustavampi se on uinnin näkökulmasta kriittisistä kohdista, kuten kainalon kohdalta. Yleisesti ottaen märkäpuvun hinnat lähtevät 150 eurosta ylöspäin, aina noin 800 euroon saakka. Tiedän kuitenkin, että esimerkiksi triathlonin puolimatka on kunnialla uitu läpi Motonetin noin 70 euron puvulla. Märkäpukuja on hinnan lisäksi myöskin pituudeltaan erilaisia. Lyhyet puvut soveltuvat lyhyille matkoille ja erittäin hyville uimareille (joilla märkäpuvun kelluttavuuden hyöty suhteessa puvun kangistaviin ominaisuuksiin on huonompi). Lisäksi lyhyt puku on nopeampi riisua, jolloin siitä voi olla muutaman sekunnin lisähyöty sprinttimatkoilla. Märkäpuvun alla on aina pelkkä triathlonpuku, joka tietenkin kastuu uintiosuuden aikana. Triathlon asu kuivuu kuitenkin pyöräilyosuudella nopeasti ja toisaalta märkä triathlonasu varsinkin kesä kuumalla tuntuu iholla mukavalta.
Märkäpuku on nimenomaan avovesiuintiin (ei sukellukseen) suunniteltu ja pukuja löytyykin eri tasoisia. Nyrkkisääntö on, että mitä kalliimpi puku, sitä paremmin se kelluttaa ja ennen kaikkea sitä joustavampi se on uinnin näkökulmasta kriittisistä kohdista, kuten kainalon kohdalta. Yleisesti ottaen märkäpuvun hinnat lähtevät 150 eurosta ylöspäin, aina noin 800 euroon saakka. Tiedän kuitenkin, että esimerkiksi triathlonin puolimatka on kunnialla uitu läpi Motonetin noin 70 euron puvulla. Märkäpukuja on hinnan lisäksi myöskin pituudeltaan erilaisia. Lyhyet puvut soveltuvat lyhyille matkoille ja erittäin hyville uimareille (joilla märkäpuvun kelluttavuuden hyöty suhteessa puvun kangistaviin ominaisuuksiin on huonompi). Lisäksi lyhyt puku on nopeampi riisua, jolloin siitä voi olla muutaman sekunnin lisähyöty sprinttimatkoilla. Märkäpuvun alla on aina pelkkä triathlonpuku, joka tietenkin kastuu uintiosuuden aikana. Triathlon asu kuivuu kuitenkin pyöräilyosuudella nopeasti ja toisaalta märkä triathlonasu varsinkin kesä kuumalla tuntuu iholla mukavalta.
Uintiharjoittelu koostuu kilometrien kauhomisen lisäksi myös tekniikkaharjoittelusta. Uinnissa tekniikka onkin kilpailijan tärkein ominaisuus, sillä mitä parempi tekniikka, sitä vähemmän vesi vastustaa liikettä. Tekniikan hiomiseen kannattaakin käyttää jo uintiharjoittelun alussa aikaa. Uintitekniikan kehittämiseen on useita eri välineitä. Välineistä useimmin käytettäviä ovat pullarit, lättärit sekä räpylät. Pullari sijoitetaan jalkojen väliin ja on tarkoitettu esimerkiksi käsivetojen harjoitteluun. Pullari vähentää jalkojen työskentelyä, jolloin käsivetoihin saadaan kohdistettua enemmän rasitusta. Lättärit ovat ns. kämmenten jatkot. Lättäreiden pinta-ala on kämmentä huomattavasti suurempi ja kova materiaali tekee lättäreistä jäykän, jolloin käsiveto on huomattavan raskas. Lättärit ovatkin parhaimmillaan uinnin lajivoiman kehittämiseen.
Räpylät ovat monelle tuttuja sukeltamisesta. Sukellustaito ei varsinaisesti kuulu triathlonistin kehityskohteisiin, mutta räpylöiden käyttö sen sijaan edesauttaa jalkapotkujen voiman kehittämistä sekä mahdollistavat ns. ylivauhtiset harjoitteet.
Lättärit (ylhäällä), pullari (keskellä) ja räpylät kuuluvat uimarin tekniikka harjoitusten perusvarusteisiin. |
Ei muuta kun molskis ja uimaan :)
T: Lasse
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti